Iisalmen Kamppailuseura järjestää Kujakuryu Goshinjutsun leirin Iisalmessa. Ohjaanjana toimii Paul Pauwels 8.Dan.
Lue lisää täältä...
Tora järjestää Jujutsun peruskurssin Porvoossa.
Lue lisää täältä...
Peter Söderström suoritti 3. Dan kokeen Derroll Connellylle Saksan Sankt Augustinissa.
Jujutsu, kanji-merkein kirjoitettuna 柔術, on hyvin vanha japanilainen
taistelulaji, joka ei perustu voimaan vaan tekniikkaan. Nimi on suomeksi
käännettynä (柔 = ju) "pehmeä" (術 = jutsu) "tekniikka". Jujutsu nimellä on
muitakin muotoja kuten jujitsu, ju jitsu tai jiu jitsu, joka johtuu eri
käännösjärjestelmistä. Mikään niistä ei ole väärä, sillä kuitenkin kyseessä
on sama laji.
Jujutsun historiaa
Jujutsun historiaa voidaan seurata lähes pari tuhatta vuotta taaksepäin,
mutta perinteisen jujutsun kultakausi sijoittuu 1300-1800 lukujen Japaniin,
jossa samurait käyttivät sitä taisteluissa. Kun samurailta riistettiin hänen
aseensa piti hänellä olla vielä taito puolustaa itseään tai jos vastustaja
piti saada vangiksi. Oli myös paikkoja jossa aseiden mukana pito oli
kielletty. 1600-luvulla tunnettiin kymmeniä tai jopa satoja eri koulukuntia
(ryu).
Opit olivat salaisia ja vain harvat suvut saivat opetusta tässä lajissa.
Tästä johtuen jotkut koulukunnat erikoistuivat jujutsun eri osa-alueisiin;
lyönti- ja potkutekniikoihin, heittoihin, hallintaotteisiin ja lukkoihin tai
aseettomaan taisteluun yoroi haarniska yllään.
Kun Edo-kausi päättyi
Kun vuonna 1603 alkanut Edo-kausi päättyi vallankumoukseen vuonna 1868
muuttui Japanin yhteiskuntajärjestelmä. Tämän takia samurait menettivät
oikeutensa, miekkojen ja muiden aseiden kantaminen kiellettiin. Monet vanhat
jujutsu-traditiot kuihtuivat ja katosivat, mutta eivät kaikki. Monia uusia
budolajeja syntyi tämän jälkeen jujutsun vaikuttamina. Esimerkiksi: Morihei
Ueshiba (1883-1969) loi rauhanomaisen Aikidon vanhoista taistelutaidoista,
suurimpina vaikuttajina Tenshin Shinyo-ryu, Yagyu-ryu jujutsu sekä
erityisesti Daito Ryu Aiki Jujutsu. Jigoro Kano (1860–1938) loi Judon, jossa
vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Judon syntyyn vaikutti mm.
Kito-ryu ja Tenshin Shinyo-ryu.
Samurai-luokan hajoaminen
Meiji-kautena (23. lokakuuta 1868 - 30. heinäkuuta 1912) Japanissa alkoi
modernisoitumisen ja teollistumisen aika. Yli kaksi sataa vuotta kestänyt
eristäyminen oli päättynyt ja ulkomaalaisia alkoi saapumaan maahan.
Samurai-luokan hajottua saivat tavalliset ihmiset ensimmäistä kertaa luvan
harjoitella vanhoja taistelutaitoja ja vuoteen 1880 mennessä jopa
ulkomaalaisetkin pääsivät harjoittelemaan jujutsua. Esimerkiksi, vuonna 1876
saksalainen tohtori Erwin von Bälz matkusti japaniin opettamaan
lääketiedettä ja tuolla matkallaan hän alkoi harjoittelemaan jujutsua sekä
myöhemmin judoa. Vuonna 1905 hän palasi takaisin kotimaahansa ja laji
rantautui Saksaan. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä monia japanilaisia
jujutsu-opettajia lähti ulkomaille opettamaan.
1945 - 1950
Seuraava suuri käännekohta jujutsun tai pikemminkin kaikkien japanilaisten
kamppailulajien historiassa oli toisen maailmansodan loppuminen (1945) kun
Japanin yhteiskunta koki jälleen suuria muutoksia. Miehityksen aikana lajit
kiellettiin hetkellisesti kokonaan, koska liittoutuneet katsoivat niiden
olleen sotaan valmistautumista. Mitä ne eivät olleet. Viiden pitkän vuoden
jälkeen (1950) kun painostus ja epäilykset hälvenivät liittoutuneet
poistivat kiellon ja koulut avasivat pikku hiljaa jälleen ovensa. Ajan
kuluessa syntyi uusia jujutsu tyylisuuntia ja koulukuntia ei-japanilaisten
kehittäminä. Jujutsu on väistämättä jättänyt jälkensä kamppailu- ja
itsepuolustuslajien historiaan.
Moderni jujutsu
Tämän päivän moderni jujutsu on pitkälti muovaantunut nykyiseen muotoonsa
yhteiskunnan ja lainsäädöntöjen mukana. Enään ei mitata tekniikan
toimivuutta sillä tuleeko taistelukentältä takaisin niin kuin asia
kiteytettiin edo-kaudella. Nykyään lajista on tullut harrastus. Joillekin se
on tapa kohottaa kuntoa, jotkut kilpailevat. Toisille se on työkalu tai tapa
hankkia taito puolustaa itseään, sillä tekniikoihin on lisätty nykyajan
elinolojen ja aseiden edellyttämiä sovellutuksia. Eihän kukaan enään kävele
kadulla katana tai yari mukanaan vaan nykypäivän uhkakuvien mukana ovat
puukot ja pamput. Vanhoja jujutsu-traditioita harjoitetaan vieläkin samassa
muodossa kuin silloin kun samurait niitä käyttivät eikä aika ole niitä
muuttanut, ja joitakin niistä pidetään Japanissa kansallisaarteina.
Timo Koskinen, Tora / Jujutsu-jaos
